Pennut ovat nyt kolmen kuukauden ikäisiä ja siten virallisessa luovutusiässä. Viikko sitten kävimme taas rokotuksilla, samalla tehtiin virallisempi pentutarkastus ja laitettiin myös kaikille pennuille tunnistesirut. Täytyy vielä kerran kiitostella mainiota eläinlääkäri Närhistä Pitkäjärven eläinklinikalla. Siinä missä pennut edellisellä rokotuksella, eri lääkärin käsissä laittoivat homman aivan ranttaliksi, nyt käyttäydyttiin varsin mallikelpoisesti. Ei inahdustakaan, ei viiksikarvan värähdystäkään kun lääkäri varmoin ottein antoi ensin rokotuksen ja sen perään isolla neulalla mikrosirun. Kaikki pennut todettiin myös terveiksi.
Pennut viettävät tänään viimeistä päivää yhdessä. Ne ovat saaneet leikkiä mielin määrin tuvassa ja tarhassa, voi sitä riemua! Tällä kertaa teemmekin niin, että vien pennut itse niiden uusiin koteihin. Huomenna pakkaan Rollen ja Sissin autoon ja ajamme ensin Kotkaan, jossa Rollea odottaa Riitta ja enopuoli Kasimir, eli Petunia Mantelin edellisistä pennuista. Sissin vien Helsinkiin, jossa sen uutta perhettä ovat Helinä, hänen miehensä, kolmevuotias ragdoll-herra ja vanhempi kääpiömäyräkoira. Turre jää vielä Katajamäelle emonsa kanssa odottelemaan sopivan kodin löytymistä.
Turre ja Rolle
Turre ja Sissi
Sissi ja Rolle
Turre on pentueen suurin. Se muistuttaa hämmästyttävän paljon, sekä luonteeltaan , että ulkonäöltään Mantelin ensimmäisen pentueen Nestoria ja toisen pentueen Petuniaa. Nämä kaikki kolmehan ovat pesueidensa esikoisia. Turre on muita rauhallisempi ja harkitsevampi, se nauttii ihmisen seurasta mutta innostuu kyllä hurjiin juoksu- ja painileikkeihin emon ja sisaruksien kanssa. Turre on kova poika syömään, siksi se varmaan onkin kasvanut suurimmaksi. Raksuja Turren masu ei jostain syystä sulata, niiden jälkeen tulee aina oksu.
Sissi on edelleen kova tyttö juttelemaan. Se on pesueen tättähäärä, joka on aina joka touhussa mukana ensimmäisenä. Se on myös eniten sylikissa ja alkaa kehräämään heti kun pääsee syliin. Sissi on myös reipas syömään, se syö niin raksuja, valmisruokia kuin raakaruokiakin.
Kuva kertoo Rollesta paljon. Se on melko vempula, vekkuli ja vikkelä velikulta. Valokuviakaan siitä ei meinaa saada millään, eikä kynsien leikkaus tahdo onnistua kun eihän Rolle malta olla sitä hetkeä paikallaan. Rolle ei piittaa raksuista lainkaan ja muutenkin katsoo tarkkaan mitä kelpuuttaa evääkseen. Liha kaikissa muodoissa on herkuinta, ja kaikki mitä löytää ihmisen lautaselta, mukista tai lasista!
